maksukehoitus pysäköintivirheen johdosta

Nielin ylpeyteni ja väännän taas Essolla megadoggeja. Tarvitsen rahaa ja tämä on väliaikaista...Olen myöskin taas Vantaalla, tosin tällä kertaa idässä. Sinne ei pääse järkevästi, paitsi autolla. Roolileikkini autollisena ihmisenä on alkanut. Leikki on ollut turhankin todellinen saadessani parkkisakot. 40 euroa vajaasta kymmenestä minuutista kuolleen hiljaisessa Matinkylässä. Hain Annea uimaan eikä mieleeni juolahtanutkaan asentaa aikalätkää tuulilasiin. Huomasin sakkolapun vasta motarilla...
Koska meri on jo kylmettenyt, uimme Espoon(Suomen toiseksi suurimman kaupungin) metsissä Sorvalammella. Mikä idylli, jylhien kallioseinämien laskiessa kirkkaaseen veteen! Mutkitellessamme Bodomjärven rantaa takaisin Anne sai päähänsä, että jossain siinä lähellä on jollain hänen tutullaan pieniä koiralapsia. Emme saaneet kyseistä henkilöä kiinni tiedustellaksemme ajo-ohjeita, joten testasimme jokaisen hiekkatienpätkän. Lopulta saavuimme oikealle hevostilalle väärää kautta eli hevosreittiä autolla. Pihassa juoksi vastaan pieni ja musta karvakasa. Se ei ollut pentu. Minimaaliset pennut ilmestyivät karvakasan(emon) takaata. Ei tarvinne selitellä niiden vastustamatonta ihanuutta.
Anne ja Juho olivat cosmopoliitteina juuri menneet N.Y.K.:ssä kihloihin. Häät ovat vasta kahden vuoden päästä, sillä pari tahtoo ei enempää eikä vähempää kuin tuomiokirkon. Justiinsa. Ja mä olen just vanha. Enkä naimisissa, kihloissa enkä vakaassa parisuhteessa. Epävakaassa kai ja täysin omasta ansiostani.
Tietämättään tuleva vihkipappikin eli Antti saapui iltasella nuoren parin asunnolle eikä tajunnut vihjailuista mitään. En olisi varmasti itsekkään älynnyt kimaltelevaa kihlasormusta. Onneksi minua informoitiin puhelimitse etukäteen. Keittiökeskustelumme liikkui mm. päivän teemassa eli terroriteoissa ja wtc-torneissa. Hohhoijaa. Enemmän intooonnuimme ihmettelemään mm. miksi liperit kaulassa ei ole soveliasta mutustaa Arnoldsin donitsia. Kirkkokahvit ja pakkopullat ovat kuitenkin pappien perusruokaa.
ps. muistin juuri rakastavani pinaattia