sattumia ja epäkäytännöllistä pyykinpesua

Täällä istun, vanhempien kämpässä jo kolmatta päivää. Pesen pyykkiä äidin pienessä koneessa ja raahaan märät kledjut kotiin kuivumaan. Vitun kätevää. Vitun kätevää on myös etten saakaan äidin skanneria kytkettyä koneeseeni. Pitäisi olla joku ohjelma. Sen voisi imuttaa netistä. En onnistu. Onneksi maailman paras uimapaikka eli Ryssänkärjen kallioranta on tässä vieressä. Pulahtaminen railakoihin syysaaltoihin vie kiukun mennessään.
Lounastin hyvää pastaa ystäväni Alman kanssa. Matkalla pyörillemme ruotsalainen ohjaaja Michael Druker pysäytti minut. Jostain kumman syystä olin kerännyt hänen huomionsa. Iloinen ohjaaja(enkä suinkaan tunnistanut tyyppiä) ylisti minua ja taisi kutsua seuraamaan näytelmäänsä joka saa ensi-illan Svenskanissa 21. syyskuuta. Olin tietysti imarreltu. Alman mielestä tapaus oli mahtava ja hän ei meinannut lakata intoilemasta uudesta kultturellista kontaktistani. Elämä on mielenkiintoista. Mikä latteus, mutta kun se näköjään on.