kaksi duettoa
Julistan yleensä kovaäänisesti vihaavani balladeja. Toni Braxton ja Celine Dion ovat ällötysten ällötys. Titanic on hirveä elokuva ja niin edelleen... Tunnustan nyt tietyn epäloogisuuden. Minulla on Morriseyn kokoelmalevy. Sehän on herkkää kamaa se. Pidän levystä. Kuuntelin sitä juuri ollessani kuumassa kylvyssä! Hyi ällötysten karvanopat sentään! Kaiken huipuksi lempi biisini on duetto(jo sanana niin kuvottava...duetto...) Siouxien kanssa. Sen naisen ääni väräjää pehmeän riipaisevasti ja superkyynikko Ipen selkäkarvat nousee pystyyn. http://www.youtube.com/watch?v=m36IWxa2VOI
Toinen samanveroinen luritus on ikiklassikko Nick Caven ja Kyllin duetto. Villejä ruusuja ja sillai ja taas Ipeä viedään. http://www.youtube.com/watch?v=jmsfRnz1qaE Ruusut on muuten mielestäni turhan arvostettuja rehuja. Miksi juuri ruusuja aina. Onhan niitä muitakin kukkia. Kuten vaikka kotoisa siankärsämö tai ruttojuuri.
7 Comments:
OLINX EKA?????!!!1
sitäpaitsi niko luola on hyvä. se onnistuu saamaan noista duettokavereistaan oikeesti välillä esiin sen et ne osaaki laulaa.
Morrisey on kovaa kamaa! Ei hänen biiseistään diggaamisessa ole ymmärtääkseni mitään häpeämistä, päinvastoin se jos mikä on ns. coolia. Tuo duetto sai youtube:ssakin viisi tähteä. Nickin ja Kylien kaunis murhaajaballadi (Red Roses?) on vanhoja suosikkejani, sentimentaalinen minä. Duettoja ja balladeja on myös niitä karmivia, kuten juuri Celin Dionin Titanic-siirappi. Ruusut ovat teksteissä vanha romanttisen rakkauden symboli... En tiedä, mitä siankärsömö symboloi, ei varmaankaan mitään kovin herkkää. :-D
Sori, sen dueton nimihän on Where the Wild Roses Grow. Paljon symboliikkaa tuossa videossa: miestaiteilijat näkevät naisen kuulemma mieluiten nuorena, kauniina ja kuolleena... Hienoja musavideolinkkejä laitoit. P.S. Aloin kaivata Kylli-tädin alusvaatekalenteriani. :-b
Myös minä en ole romantikko, mutta jos jostain syystä sellaiseen on tarvetta niin sen on sitten oltava sellaista aivan äärimmäisyyksiin vietyä rakkaudessa riutumista: silloilta hyppäämistä, yöuinteja tai Romeota ja Juliaa.
Niin ja ruusut. Ruusuista en oikein välitä. Se on jotenkin sellainen liian helppo ratkaisu. Jos ruusuja on pakko käyttää, niin sitten sellaisia kermanvärisiä pitkiä, joita kesän hienoimmissa juhlissa käytettiin säästelemättä.
Tarkoitat kai siis "superkyynikko Ipen selkäkarvat kirvahtavat pystyyn"?
Hei kuule Ipe. Jos sä tossa muuttotohinoissas sitä teiän kämppää tyhjentäessä törmäät sellaseen pieneen metallisen hopeiseen kuulakärkikynään niin voisitko laittaa sen jonnekin talteen, ei mielellään roskiin? Se on nimittäin mun ja pelkään jättäneeni sen jonnekin teille. On nimittäin aika tunnearvokas kynä ja jos sattuu tulee vastaan niin älä nakkaa sitä roskikseen. Thanks.
Post a Comment
<< Home