ilmaista intialaista

Tuijotimme toisiamme silmät ristissä unisen tuhnun läpi. Kello kahdeksan tänä aamuna Sara ja minä elvytimme aamiaisperinnettä Tin Tin Tangossa. Vain ja ainoastaan Töölöntorin laidalla maistuvat meetvursti ja juusto niin hyviltä sämpylän päällä. Kerran viime kesänä yhdistimme aamiaiseemme uimakeikan ja elvytimme senkin perinteen nyt. Noin 5 sekunttia jäätävässä meressä ja päivä voi alkaa täydellisesti! Hirveästi ehtii ennen iltavuoroa kun herää(ja poistuu heti kotoa) aikaisin. Piirtelin bondage-merenneitoja ja muovailin valuvan vauvan muovailuvahasta. Aikaansaapaa tosiaan.
Eilen olin luvannut pitää Sirkku tädille seuraa ravintolassa. Hölisevällä luonteellaan(sukuvika) hän oli saanut pakistanilaiselta miesasiakkaalta kutsun tämän intialaiseen ravintolaan. Mies oli vielä kuulemma vaimon haussa, joten ymmärrän Sirkun panikoinnin. Minä kelpasin esiliinaksi sillä olen matkaillut Intiassa. Jännää. Lähes samalla sekunnilla kun olin astumassa bussiin joka olisi vienyt minut jonnekin Espooseen tähän ravintolaan, äitini soitti. Juuri sattumalta oli hän puhunut siskonsa eli Sirkun kanssa ja junaillut itsensäkin messiin. Kiira ei halunnut sitten myöskään jäädä hauskasta paitsi ja sukumme naiset olivatkin lopulta sankoin joukoin edustettuina jännässä ravintolaillassa.
Loppujen lopuksi meillä tosiaan oli oikein lystikästä Viking- nimisen intialaisen terassilla. Pakistanilaismies osoittautui mukavaksi ja väänsi itse meille maittavat mätöt tuoreilla naan-leivillä. Me pidimme tyypilliseen tapaamme kovaa ääntä ja hauskaa ja silloin tällöin juttelimme niitä näitä paikalle kiireiltään ehtivälle isännälle. Kaiken kukkuraksi hän ei sallinut minkäänlaista maksua ruuista. Ja meitä kun oli paikalla tuplamäärä.