punaiset huulet päivä

Olen yleensä tylsästi huulikiiltotyttö. Se on helppoa ja vaivatonta. En koe myöskään kapeita huuliani korostamisen arvoisiksi. Silloin tällöin minulla kuitenkin on punaiset huulet päivä. Kun laitan huuliin punaa pitää sen olla räikeän rehellistä punaista. Ei mitään hempeilyjä taikka hillittyjä sävyjä. Punaiset huulet myös pysyvät kun käyttää kunnolla pohjalla rajauskynää. Vinkki vinkki...
Oikaisin siis pitkäkseni räikeine huulineni Ruttopuiston nurmikolle ja nukahdin. Tirsoista oli varmasti hyötyä, sillä ilta venähti. Kiiran saavuttua puistoon korkkasimme salaatille kyytipojaksi siiderit. Siitä se sitten lähti. Kotona jatkoimme viinin ja Paula Abdulin innoittamina kattoterassillamme(taloyhtiön matontamppausparveke). Kiira on jo jonkin aikaa halunnut testata Sedu Koskisen uutuuden Lux:in. Olin sopivaa seuraa sinne sillä olen tarpeeksi vanha. Miten ihanaa. Paikan pointtina piti olla luxus ja tarkka pukeutumiskoodi. Tälläydyimme ja marssimme näyttävästi sisään vain todetaksemme soluttautuneemme tylsän oloisten keski-ikäisten pikkutakkien maailmaan. Luxusta olivat juomien hinnat. Näkymät olivat toki upeat. Kattoilta kerrassaan. Dj:lle myös erityismaininta ainoana dj:nä joka on suostunut soittamaan Paula Abdulia!
Minä, kirkkaan punaisessa viettelijätär mekossani(ja huulissa) sekä Kiira pinkki valkoisessa tällingissä, haimme Eerikin Helmestä, koukkasimme morjestamaan nakkikiskan naista ja jatkoimme meille juomaan rommia. Itse en muista rommin juonnista tuon taivaallista. Luulen nukahtaneeni nautittuani ketsuppia ja kurkkusalaattia ranskalaisilla.