joulu

Nyt se on koettu, brittijoulu pienessä rantakaupungissa Hastingsissä. Jotkut lähiötalot olivat otaneet huolestuttavaa mallia ameriikan jouluvaloista. Olin innoissani uuden digikamerani kanssa. Niin voitteko uskoa mulla on KAMERA! Koin joulupäivän aamuna shokkiyllätyksen avatessani Leen pakettia. Kyllä olen viettänyt joulun päivän jäljessä. Aattona vain istuimme sohvalla ja siemailimme lukuisia joulujuomia(rommia, siideriä, viiniä...) Mutta siis mokoma otti ja antoi mulle kameran. Paras joululelu ikinä! Alla ja yllä otteita naapurustosta...
Kaikki oli siis väärään aikaan tapahtuvaa ja väärinpäin tapahtuvaa. Aamulla lahjoja ja myöhemmin jouluruokaa. Ruoka oli Gary the hanhi. Gary oli valkattu lähitilalta, täytetty karpaloleipästuffingilla ja tökätty uuniin. Alla Gary uunikäsittelyn jälkeen.
Koko reissumme Hastingsiin alkoi pahaenteisesti. Olin Leen kämpillä Camdenissä juuri sovittuun aikaan lauantaina. Miestä ei näkynyt missään. Hermostuneen puhelintiedustelun päätteeksi tavoitin Leen ja Marion vielä ryyppyreissulta! Pojat palasivat kotiin n. tunnissa. Olin tietysti varsin vihainen ja päätin käydä ulkona tuulettumassa ja antaa sankarille aikaa laittautua lähtökunton. Kuulemma aiheutin tällä liikkeellä tappelun kavereitten välille ja kun palasin Leellä oli musta silmä ja Mariolla kulma auki. Ikuistin mustaa silmää innolla uudella kamerallani. Kas tässä musta silmä, uusi hippihuivi(mun lahja Leelle) ja Hastingin ranta.

Mun jalat rantakivillä. Joulu ei ollut valkea. Tuulinen kyllä.Boxing dayn(toinen joulupäivä) kaamea löytö korttelin päästä eli kuollut kissa.

Vääränlainen joulu oli kerrassaan passeli. Perhe oli leppoisaa porukkaa, jopa Tora, Leen siskon Kayen vauva. Se ei huutanut eikä kirkunut vauvoille ominaiseen tapaan. Ruokaa oli paljon. Juomaa loputtomasti. Telkkarista tuli jouluhittejä jatkuvana virtana. Joululaulut ovat huomattavasti hirveämpiä videoilla varustettuina. Täällä ei sentään kärsitty joulupukin kuumasta linjasta. Joulumme venyi vielä päivällä suunnitellusta sillä yllätykseksemme Hastingsistä ei ollut junaliikennettä eilen ollenkaan. Visitoimmekin sitten illalla Nealin vanhempien kämpillä katsomassa leffan "The Last Indian" ja pelaamassa erän pokeria. Jännä turnaus huipentui mun, Leen ja jonkun pitkätukka pojan kolmin taistoon. Pitkätukka voitti, mutta olin onnellinen toisesta sijastani. Mikään ei ole hykerryttävämpää kuin selättää poikaystävä pokerissa....Hihihiiiii

very merry xmas ja muuta sellaista

Paniikkitoimintaa kun pitäisi olla jo matkalla kohti pelottavaa brittijoulua vakavan parisuhteeni perheen luona....Paketoin koko yön lahjoja. Sekosin hiukan sen touhun kanssa ja väsäsin sellaisia luomuksia, että noh niitä on ainakin vaikea avata. On sulkia, tekokukkia ja timantteja. Kaikenmaailman lankaa ja helminauhaa. Täällä vierailulla olevat Arttu ja Leijona Kuningas(Hannan veli ja sen kaveri) pelastivat mut pikkutunneilla joulumaailmastani, tökkäsivät oluen kouraan ja istuttivat katsomaan Jim Carreyta. En tykkää Jim Carreystä. Nyt väsii, enkä tiedä mitä pitäisi pakata mukaan. Niin ja niiden crackereidenkin kanssa sekosin toissa yönä. Ne on kyllä sekopäisimmät crackerit ikinä. Ajattelin viedä osan Leen kämppiksille ennen kuin lähdemme landelle. Pelkään, että perhe ei kestäisi kieroa huumoriani. Tai siis yritän ainakin alkuun pitää yllä siloiteltua kuvaa itsestäni. Crackereitä on piereskelevillä Cupidoilla, hämmentyneillä lampailla ja mustasukkaisilla Joosefeilla varustettuja. Sun muuta sellaista.
Mun pitäis varmaan tosissaan nyt mennä. Pelottaa niin vietävästi. Mutta nauttikaa te kaikki kunnon joulusta ja oikeilla ruuilla ja oikeeseen aikaan! Minä yritän olla masentumatta jouluaattona baarissa. (mikä synti!)

kylmä

Täällä on kylmä. Myös kotona ja töissä. Olen syönyt liikaa mandariineja. Olen liimassa ja glitterissä. Tein crackereitä. Ne ei ole edes valmiita vielä. Saatanallinen duuni.

olen hirveän ylpeä itsestäni

Miksi yllättäen köyhä Ipe ostaa pullon Jakobs Creek kuoharia? Ja miksi olen ansaitussa pikkuhuppelissa...HAHAAA maailma. Musta tuli reilun 25 vuoden jälkeen yliopisto-opiskelija! Olen yrittänyt pitää matalahkoa profiilia pyrkimisistäni London University of Art:n foundation-kurssille. (semmoinen on kakkien taideopiskelujen alku täällä, mistä sitten erikoistutaan). Mulla oli tänään haastattelu. Hikoilin ja vapisin jo pelkästään siitä syystä etten ollut ehtinyt syömään koko päivänä. Tiukka taidetäti kävi ilmeettömästi portfoliotani läpi ja esitti kinkkisiä kysymyksiä. Luulin kaiken menevän ihan pepulleen, mutta suureksi hämmästyksekseni täti tarjosi mulle opiskelupaikkaa siltä istumalta!
Hymyilin typerästi metrotunneleissa, busseissa, kadulla ja kaupassa. Hymyilin typerästi vielä kuoharipullojenkin kohdalla. Mieleni teki kiljua kaikille ja halata kaikkia. Voittajafiilis on hieno fiilis. Taidan siis jumahtaa tänne olemaan taiteellinen.

saunapettymys, omenat ja fetissibileet

Haukkasin aamiaiseksi palan Leen omenasta, enkä tukehtunut allergisiin reaktioihin. Tästä innostuneena ostin paketin omppuja. Kotona söin kokonaisen yksilön. Vähän ajan päästä rupesin saamaan kauhistuneita kommentteja kirkkaan punaisesta naamastani. Hanna lääkitsi mut tujulla australialaisella allergiapillerillä. Sivuvaikutuksen pitäisi olla suuri uneliaisuus. Ja höpönlöpön. Tässähän kökin pirteänä, muiden painuttua jo pehkuihin.
Koska arastelin yhäkin jalkaani päätin eilen aamulla harrastaa jalkaturvallista liikuntamuotoa uimista. Suominostalgiassa maksoin ylimääräiset 2 puntaa saunasta. Sauna oli pieni lämpöhuone altaan reunalla. Siellä ei ollut edes kiuasta. Ovella oli varoitus: Ei alle 16 vuotiaille! Just. Muuten saunat yhdistetään täällä erotiikkabusinekseen. Jos Helsingissä Thai Massagella on kyseenalainen maine niin täällä saman asian ajaa Sauna Massage.
Eilen sittën juhlittiin kumiasujen, ruoskien ja naamareiden lomassa Torture Gardenissa. Päivällä autoin Leetä shoppailemaan asua illaksi. Päädyttiin tiukkaan seepratoppiin. Oma sonnustautumiseni kulminoitui Hannun taikomaan psykedeeliseen kampaukseen ja uusiin kenkiini. Pörröistä tekotukkaa ja piikeiksi muotoiltuja suortuvia välissä. Meillä pitäisi olla kamera!
Haluan lisätä tähän livejournalin "current music" osion. Eli current music: Juicen ja Bon Jovin klassikot.

jalkapotilas teki ruman kakun

Mulla on jäisiä kikherneitä sukassa, mikä on sidottu jalkaan kii. Lenkkeily on tervettä. En tiedä mitä tapahtui. Juoksentelin taas mäkiä ylös alas. Kaiketi jotenkin niksautin oikean kinttuni. Ei sitä vielä juostessa niin huomannut. Iltaa kohden en kuitenkaan ole enää kyennyt normaaliin askellukseen. Eniten panikoin, että jalkani turpoaa massiiviseksi ja tänään Sohosta ostamani pornon punaiset korkokengät jäävät kotiin lauantaiana. Tai no silloin jään minäkin. Torture Gardeniin ei mennä missään huopatöppösissä! Vaikka kyseessä onkin Christmas ball ja kieltämättä huopaisa tonttuasu erottuisi joukosta. Tsekatkaa vaikka tapahtuman yleinen ilme nettisivuilta. http://www.torturegarden.com/
Sohoon päädyin lähinnä ostamaan lippuja. Paradiso niminen putiikki täynnä pitsiä ja fetissikamaa löytyi gabareetyttöjen ja kiinalaisten ravintoloitten lomasta. Tiskin takana Tyyris Tylleröä muistuttava Poirotin viiksillä varustettu herra tervehti suurella hymyllä. Isoihin sormuksiin upotetut nakkisormet kaivoivat salaperäisistä kirjekuorista hartaalla otteella arvokkaat liput. Juuri täälläinen pitääkin olla fetissipirskeiden aloitus! Kuhan jalkani nyt mahtuvat korkkareihin.
Suomi on ties minkä ikäinen huomenna ja Paul on 27. Tein sankarille maailman rumimman junakakun. Rumuus johtui vaan ja ainoastaan siitä yksinkertaisesta seikasta ettei täällä tajuta mitä kookosrasva on. Suklaakuorrute oli tehtävä ilman ja kökköähän siitä tuli. Kakku on ruma, mutta ihan hyvää kuitenkin. Paul ei malttanut odottaa vaan sytytti jo kynttilät ja aloitti junan tuhoamisen.

Hannun paluu

Lumikkilookkini eilen Trailer Trashissa

Hannu ja ilme

Satine

Kym ja Chantal. Aloittelimme ensin Chantalin luona Briklanella ja siirryimme sitten Oldstreetille


Väliaikainen yksityisyyteni on taasen ohi. Hannu ja meininki palasivat taloon ja taas on jaettava pieni tila. Oli kyllä jo ikävä rakasta drama queeniani. Heti alkajaisiksi pidettiin kahden hengen Maritta Kuula-disko kopissamme. Se on sitten mahtava nainen! Eilen palautettiin taso Lontoon klubielämään. Minä, alias Hannun kampauspää, sain ison pehkon lisätukkaa ja punaisen rusetin. Hannun Suomessa tummentunut look sai vihreää ja oranssia lisä sävyä. Mielestämme olemme kävelevä muotishow. Ainakin kuvamme löytyivät heti aamulla netistä. Itse kukin muodostakoon omat mielipiteensä ulkomuotomme upeudesta.